Jokainen raskaus on yksilöllinen. Siinä missä toinen tuntee erilaisia kipuja raskauden aikana, toiselle raskaus on elämän parasta aikaa.
”Raskaus jaetaan yleensä kolmanneksiin. Niistä jokaiseen liittyy omia tyypillisiä tuntemuksia, joista osa voi odottavasta äidistä tuntua myös kipuna”, sanoo HUSin Naistenklinikan osastonlääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sanna Suomalainen-König.
Raskaus saa kudokset pehmenemään ja venymään
Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana naisen elimistössä, kuten kohdun ja vatsaontelon kudoksissa, tapahtuu venymistä ja pehmenemistä. Tämä valmistaa kehoa mukautumaan sikiön kasvuun ja lopulta synnytykseen. Myös rinnat voivat tuntua tavallista aremmilta.
”Nämä muutokset eivät yleensä aiheuta kipua ja kuuluvat normaaliin raskauteen”, Suomalainen-König toteaa.
Toisinaan alkuraskauteen voi liittyä kuukautiskipujen kaltaisia oireita ilman vuotoa. Tämä ei ole vaarallista, vaan johtuu yleensä kohdun sisäsuun venymisestä.
”On hyvä kuitenkin muistaa, että voimakkaat ja pitkäaikaiset kivut eivät kuulu normaaliin raskauteen, ei myöskään verinen vuoto tai muut eritteet. Jos näitä ilmenee missä tahansa raskauden vaiheessa, on tärkeä hakeutua lääkäriin tai ottaa yhteyttä vaikkapa oman seudun puhelinkätilöön, joka on tavoitettavissa esimerkiksi HUSissa ympäri vuorokauden”, Suomalainen-König sanoo.
Kohdun kasvusupistuksiin voi auttaa vesi ja lepo
Toisen raskauskolmanneksen aikana sikiö kasvaa vauhdilla ja myös lapsiveden määrä kohdussa lisääntyy. Tämä voi aiheuttaa kasvavaan mahaan venytystuntemuksia tai venytyksestä aiheutuvia hetkellisiä supistuksia.
”Odottaja voi usein tuntea nämä niin sanotut kohdun kasvusupistukset selällään maaten. Siinä missä vatsan seutu tuntuu normaalisti tyynymäiseltä ja pehmeältä, supistus muuttaa sen hetkeksi kiinteämmäksi”, Suomalainen-König kuvailee.
Odottajan paras lääke on usein lepo
Tavallisesti supistukset voivat tuottaa hetkellistä, lievää kipua, mutta jos odottaja tuntee voimakasta ja pitkäkestoista tai säännöllistä kipua, on hyvä ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.
Joskus kipu tai kohdun pinkeys voi johtua siitä, ettei ole muistanut juoda päivän aikana tarpeeksi nestettä.
”Elimistön nestemäärän lisääntyminen rentouttaa kohtua. Oloa voi helpottaa jo se, että lepää ja juo esimerkiksi kolme lasillista vettä puolen tunnin aikana”, Susanna-König toteaa.
Lempeyttä kannatinkipuihin, liitoskipuun ja alaselän särkyyn
Kun takana on yli 25 odotusviikkoa, odottaja voi törmätä myös niin sanottuihin kohdun kannatinkipuihin. Kipu voi tuntua, jos esimerkiksi kääntyy nopeasti tai nousee vauhdilla kyykystä ylös.
”Kannatinkivut voivat tuntua epämukavilta, mutta ovat yleisiä ja vaarattomia. Hyvä apu niihin on yleensä hitaammat liikkeet.”
Odottajan paras lääke on usein lepo. Tämä pätee niin vihloviin liitoskipuihin kuin alaselän särkyyn.
Jos lepo ei riitä, kannattaa kokeilla muita keinoja ennen lääkkeisiin turvautumista. Esimerkiksi liitoskipua voi helpottaa sillä, että laittaa tyynyn polvien väliin levon ajaksi. Selkäsärkyyn voi tuoda apua lämmin kaurapussi, kevyt hieronta, lempeä sauna tai tukivyö.
Iskiaskipu oireilee monin tavoin
”Iskiaskipu voi tuntua säteilevänä alaselässä, pakarassa tai jalassa, ja toisinaan siihen voi liittyä myös tunnottomuutta. Vaiva ei ole vaarallinen, mutta se kannattaa ottaa esille neuvolassa. Tarvittaessa kipuun voi saada apua esimerkiksi fysioterapiasta”, Suomalainen-König neuvoo.
Hänen mukaansa lääkkeisiin kannattaa turvautua vain, jos kipu ei mene ohi tai se käy voimakkaaksi. Mikäli ei ole varma, sopiiko tietty lääke raskaana olevalle, tätä kannattaa tiedustella apteekista, lääkäriltä tai neuvolasta. Asia selviää usein myös lääkkeen tuoteselosteesta.
”Raskaana olevan kannattaa ottaa lääkkeitä erityisen harkitsevaisesti, mutta on kuitenkin tärkeää, ettei jää kipuun sinnittelemään.”
23.2.2021 Raskausajan hyvinvointi
Raskaus ja lääkkeet – mitä raskaana olevan on hyvä tietää lääkkeiden käytöstä
Lonkkakivut ja harjoitussupistukset tavallisia loppuraskaudessa
Viimeistään raskauden viimeisellä kolmanneksella naisen vatsan koko ja paino saavat selkärangan kaareutumaan eteenpäin tavallista enemmän. Samaan aikaan lantio myötää, jolloin sikiö pääsee laskeutumaan. Kudokset jatkavat pehmenemistään ja voivat löystyä.
”On tyypillistä, että selkä ja lonkat oireilevat. Aamulla jalat saattavat tarvita tavallista enemmän aikaa, jotta ne alkavat ’totella’, Suomalainen-König kuvailee.
Kun lantionrengas pehmenee, niin sanotussa keskiviivassa häpyluun seutuvilla saattaa tuntua arka alue, jonka takia esimerkiksi jalkojen nostaminen voi tuntua kivuliaalta.
”Myös niin kutsutut harjoitussupistukset ovat normaaleja raskauden loppuvaiheessa. Ne valmistavat kohtua synnytykseen eivätkä ole vaarallisia.”
Mitä lähemmäksi synnytys tulee, sitä tärkeämpää on suoda itselleen lepoa ja rauhoittaa arkea. Ulkoilusta on silti Suomalainen-Königin mukaan hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan kiinni.
”Päivittäinen rauhallinen liikunta, kuten hidastahtinen kävelylenkki, voi ehkäistä monia kipuja ja pitää mielen virkeänä. Se myös ylläpitää fyysistä hyvinvointia.”
Kivut raskausaikana
- Raskauteen kuuluu monenlaisia tuntemuksia. Niistä osa voi tuntua hetkellisenä, useimmiten lievänä kipuna.
- Voimakas ja pitkäaikainen kipu tai esimerkiksi verinen vuoto ovat hälytysmerkkejä, jolloin on syytä hakeutua lääkäriin.
- Raskauskipuihin kannattaa kokeilla lempeitä hoitokeinoja: lepoa, tukivyötä, nesteen nauttimista, lämpöpussia tai esimerkiksi rauhallista liikuntaa.
- Kipuun ei saa jäädä sinnittelemään. Jos lääkkeitä tarvitaan, niiden käytöstä ja sopivuudesta on syytä neuvotella asiantuntijoiden kanssa.
Teksti: Tiina Laaninen
