Omat arkiset tavat kannattaa aika ajoin kyseenalaistaa. Mitä, miksi ja miten teemme asioita? Uusiksi miettiminen kehittää aivoja ja auttaa samalla vähentämään turhaa painolastia ajattelun tieltä. Aivotutkija Minna Huotilainen on todennut provosoivasti, että esimerkiksi siivoaminen on aivotoiminnan kannalta ajan tuhlausta.
”On jokaisen henkilökohtainen kokemus, paljonko tarvitsee järjestystä ja miten siistiä pitää olla. Joku ei voi keskittyä kirjoittamiseen, kun ympärillä on sotkua, mutta toisaalta kokee siivoamisen epämiellyttävänä. Olisi hyvä miettiä, mikä on oman ajankäytön hinta, eli paljonko aikaa kuluu negatiivisia tunteita tuottavien asioiden tekemiseen.”
Monipuolinen elämä, johon kuuluu myös stressiä ja hetkittäin kiihkeämpi tekemisen tahti, mutta toisaalta lepoa ja palautumista, on hyväksi aivoille. Huotilainen toteaa, että olennaista on näiden tasapaino. Esimerkiksi työssäkäyvällä palautuminen näkyy siten, että on aamulla täynnä hyvää mieltä uutta päivää kohtaan. ”Peräänkuulutan palautumistaitoja. Usein aivojen palautuminen onnistuu parhaiten tekemällä asioita, joissa kierrokset laskevat ja joista tulee hyvä mieli.”
Oppiminen edistää aivojen palautumista
Erilaiset kognitiiviset haasteet edistävät aivojen palautumista. Huotilainen mainitsee esimerkkinä aikuisopiskelun, mutta muistuttaa samalla, että jo aivan tavallisessa arjessa on mahdollisuuksia oppia koko ajan. ”Esimerkiksi uusia ruokareseptejä tai käsityöohjeita käyttäessämme joudumme hiukan ajattelemaan. Voimme myös tehdä tuttuja asioita eri tavalla, avata vaikkapa oven ’väärällä kädellä’.”
Aivojumpaksi mielletyt asiat kuten vaikkapa ristisanat, sudokut ja lukeminen laittavat kaikki aivot töihin. Huotilainen toteaa, että näiden hyötyjä on tutkittu paljon, mutta tuloksia on osittain vaikea erottaa johtuvaksi jostakin tietystä asiasta. ”Selkeimmät hyödyt on kyetty havaitsemaan sellaisessa toiminnassa, johon liittyy jokin sosiaalinen puoli. Hyvä esimerkki on uuden tanssin opettelu.”
Sosiaalisuus on vahvasti mukana useissa peleissäkin, kuten shakissa tai bridgessä. Myös joissakin nuorten suosimissa verkkopeleissä pelataan usein joukkueina ja pelin edetessä kommunikoidaan kavereiden kanssa koko ajan, vaikka ollaankin eri paikoissa.
Kokonaisvaltaisesta uusien asioiden tekemisestä on havaittu olevan selkeitä hyötyjä aivojen kehitykselle. ”Esimerkiksi musiikin ja liikunnan yhdistäminen on tehokasta. Muutenkin musiikin kuuntelu tekee aivoille hyvää, kunhan se on itselle mieluisaa. Sen sijaan pitkäaikainen altistus itseä häiritsevälle musiikille aiheuttaa aivoille negatiivista stressiä.”
Vanhenemisen vastakohta
Ikääntyminen aiheuttaa aivoille solukatoa ja pienten verisuonten tukkeutumista, jolloin veri ei enää virtaa kunnolla ja tehokkuus heikkenee. Aktiivisuus sen sijaan lisää yhteyksiä ja aivokuori paksuuntuu ja poimuttuu. Huotilainen huomauttaa, että harjoitus auttaa muuhunkin kuin sen tietyn, harjoitellun asian tekemiseen.
”Treenaaminen muuttaa aivoja rakenteellisestikin ja kasvattaa kapasiteettia. Jo ihan varhaislapsuudessa opitut taidot näkyvät aivojen toiminnassa vielä vanhanakin. Jos on pienenä oppinut lumilautailemaan, osaa sen periaatteessa aina.”
Itseä sopivasti haastavat tavat tulisi omaksua mahdollisimman varhain. Aidot, pysyvät elämäntapamuutokset ovat Huotilaisen mukaan harvinaisia. ”Tutkimuksissa on todettu, että kun hyvin vähän liikkuva ihminen alkaa kävellä pari kertaa viikossa 45 minuuttia, hippokampus kasvaa ja muistitesteissä tulee parempia tuloksia. Mutta kun tarkkailujakso päättyy, kuka on muuttanut tapojaan pysyvästi?”
Huotilaisen mukaan on realismia myöntää, että ihminen elää useimmiten hyvin samankaltaisesti läpi vuosikymmenten. Niinpä arkipäivän tavoilla onkin pidemmän päälle valtava merkitys.
Aivoille ruokaa ja unta
Ajatteluun tarvitaan myös energiaa. Verensokeri tulisi pitää tasaisena, mutta monella saattaa olla tässä häiriöitä. Huotilainen toteaa sen olevan erittäin huono juttu. ”Aivoilla ei ole energiavarastoja, ja jos verensokeri laskee, se todellakin näkyy aivotoiminnan laadussa. Lihakset pystyvät tuottamaan hätätilassa itse energiaa maitohappokäymisellä, mutta aivot eivät.”
Tasapaino täytyy löytää syömiseenkin, sillä liiallinen tai yksipuolinen ravinto väsyttää paitsi kehon, myös mielen. Ravintoaineiden monipuolisuus on aivoille tarpeen, sillä siellä on käynnissä jatkuva rakennustyö. ”Erityisesti rasvan laadulla on iso vaikutus siihen, että pienet verisuonet pysyvät auki”, Huotilainen korostaa.
Riittävä uni on aivoille elinehto. Yön aikana päivällä opitut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. ”Tämä on rankka prosessi. Aivot työskentelevät öisin monta tuntia tallentaessaan muistoja siten, että aiemmat eivät vahingoitu”, Huotilainen sanoo.
Yöllä aivot käsittelevät myös tunteita. ”Tällöin aivoilla on aikaa suhteuttaa ja asettaa tunteet johonkin kontekstiin. Väsyneenä, ennen nukkumaanmenoa pienet asiat saavat usein suuria merkityksiä, ja silloin onkin huono hetki tehdä tärkeitä päätöksiä”, Huotilainen neuvoo.
Teksti: Johanna Paasikangas
Artikkeli on julkaistu Itsehoitoapteekissa vuonna 2018. Artikkelia on päivitetty 2023.
