Itsemyötätunto – ole lempeämpi itsellesi

Myötätunnon osoittaminen muille on monesti helpompaa kuin itselle. Itsemyötätunnon taitoja kannattaa harjoittaa, koska ne toimivat vaikeissa tilanteissa kannattelevana voimana. Itsemyötätuntoinen ihminen puhuu itselleen samalla tavalla kuin puhuisi ystävälle.

Mitä on itsemyötätunto?

Myötätunto toisia ihmisiä kohtaan herää meissä usein luonnostaan, sanoo sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Leena Rasanen. Myötätunto on aika lailla samaa kuin empatia. Se on hyvän tahtomista toiselle ihmiselle: kun hänellä on vaikeaa, osoitamme jotenkin, että välitämme.

Itsemyötätunto on itseen kohdistettua myötätuntoa – lämpöä, kannattelua, ymmärrystä ja huolenpitoa.

”Mutta itsemyötätunto ei tule meiltä niin luonnostaan. On todettu, että valtaosalle ihmisistä on helpompi olla myötätuntoinen muita kuin itseä kohtaan. Automaattisempi reaktio on vaatia itseltään enemmän kuin muilta”, Rasanen kertoo.

Mitä itsemyötätunto ei ole?

Itsemyötätunnosta liikkuu väärinkäsityksiä, Rasanen kertoo. Tutkittu tieto kumoaa ne.

1. Itsemyötätunto on itsesäälin kaltaista. Se antaa luvan surkutella ja vatvoa asioita.

”Päinvastoin. Mitä enemmän ihmisellä on itsemyötätuntoa, sitä vähemmän hänellä on taipumusta itsesääliin ja vatvomiseen, sillä itsemyötätunto auttaa kohtaamaan vaikeita tunteita ja tilanteita.”

2. Itsemyötätunto on heikkouden merkki. Itsemyötätuntoinen ihminen ei pysty pitämään puoliaan tai olemaan jämäkkä.

”Taas päinvastoin. Itsemyötätunto auttaa tunnistamaan omia tarpeita. Silloin on helpompi asettaa rajoja, toimia omien arvojensa mukaisesti ja ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.”

3. Itsemyötätunto vähentää motivaatiota. Itsemyötätuntoinen ihminen päästää itsensä liian helpolla eikä uskalla katsoa omaa toimintaansa kriittisesti.

”Liika kriittisyys ja vaativuus saavat vain välttelemään asioita ja vitkastelemaan. Jos ihmisellä on itsemyötätuntoa, hän sallii itsensä mokailla ja olla keskeneräinen. Silloin uskaltaa yrittää enemmän ja jopa asettaa tavoitteet korkeammalle.”

Rasanen sanoo, että monet luulevat itsemyötätunnon olevan vain jotain pehmeää ja lohdullista.

”Mutta se on sekä pehmeää että voimallista. Itsemyötätunto tuo kokemuksiin lämpöä ja huolenpitoa, mutta samalla se auttaa puolustamaan itseään ja omia arvojaan, kun sille on tarve.”

Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?

”Itsemyötätuntoa tarvitaan erityisesti silloin, kun elämässä on haasteita”, Rasanen sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikeudet kuuluvat elämään: terveys huolettaa, ihmissuhteet säröilevät, työt tai opinnot stressaavat… Olo voi olla riittämätön, kun asiat eivät suju toivotulla tavalla. Itsemyötätunto pehmentää iskuja ja auttaa kohtaamaan haasteita tasapainoisemmin.

Rasanen kertoo, että itsemyötätunto auttaa ihmistä kuulemaan paremmin omia tunteitaan ja tarpeitaan. Sitä kautta se vähentää ahdistusta ja masennusta. Itsemyötätuntoinen asenne ja puhe itselle auttavat myös stressin hallinnassa.

Mutta itsemyötätunnon hyödyt eivät liity vain vaikeuksiin.

• Kyky kohdata itsensä lämpimästi, hyväksyä itsensä ja kohdata epämukavuutta rakentaa mielen hyvinvointia.
• Itsemyötätunto tutkitusti vaikuttaa ihmissuhteisiin. Se heijastuu hyvällä tavalla esimerkiksi parisuhteisiin, sillä itsemyötätunnon avulla osaamme olla tasapainoisemmin toisen ihmisen kanssa omine tarpeinemme ja tunteinemme.
• Itsemyötätunto vahvistaa onnellisuutta ja elämään tyytyväisyyttä, kun se auttaa hyväksymään vaikeuksia paremmin.
• Kun huomaa mitä tarvitsee ja mikä itseä ravitsee, alkaa pitää enemmän huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan.

Mistä itsemyötätunto koostuu?

1. Lämpimän utelias ja tietoinen havainnointi on itsemyötätunnon kasvattamisen edellytys. Mitä minulle kuuluu, mitä ajattelen ja tunnen nyt?
2. Moni kokee olevansa pulmallisissa tilanteissa yksin, ja että muut eivät ymmärrä. Itseä tulee muistuttaa siitä, että monet kokemukset ovat meille yhteisiä. Antaa mittakaavaa, lohtua ja ymmärrystä itseä kohtaan, kun muistaa kuuluvansa joukkoon.
3. Ystävällinen asenne itseä kohtaan on tärkeä osa itsemyötätuntoa: itsestä välittäminen, huolenpito itseä kohtaan ja hyvän toivominen itselle. Kritisoinnin ja vaatimisen sijaan itseltään voi kysyä: mitä nyt tarvitsen pitääkseni itsestäni huolta?

Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?

Itsemyötätunto on taito. Sitä voi vahvistaa monien arjen tekojen avulla, Rasanen sanoo.

• Ole yhteydessä itseesi. Kuulostele mitä kaipaat ja tarvitset pitääksesi itsestäsi huolta. Entä pyöriikö päässäsi kela, joka voisi jo häipyä sieltä? Pohdi tunteitasi ja nimeä niitä – ja muista, että tunteet saavat tulla ja mennä.
• Sosiaaliset suhteet vahvistavat itsemyötätuntoa. Kenen kanssa voisit jutella, kun haluaisit vetäytyä omaan koloosi?
• Kosketus on tärkeää itsemyötätunnossa. Silitä, halaa tai muuten kosketa itseäsi.
• Hengitys auttaa hellittämään ja tuo tasapainoa. Rauhoita kehoa ja mieltä vaikkapa pitkällä, hellittävällä uloshengityksellä.
• Soimaako sisäinen kriitikko? Korvaa se sisäisellä lempeällä valmentajalla tai ystävällä. Mitä hän sanoisi?

Arjen tekojen lisäksi itsemyötätuntoa voi vahvistaa itsemyötätuntoharjoituksilla, jotka muistuttavat mindfulness-harjoituksia. Löydät yhden harjoituksen jutun lopusta.

Mitä jos itsemyötätunto on vaikeaa?

”Joillekin itsemyötätunto on helppoa ja luontaista. Toiset eivät ole tottuneet siihen, että sisäinen puhe ja itsensä kohtelu voisi olla lempeää”, Rasanen sanoo.

Itsemyötätunto vaatii havahtumista siihen, että itseään voi kohdella yhtä empaattisesti kuin muitakin.

”Itsemyötätuntoa voi oppia pienin askelin ja teoin. Se on kuin siementen idättämistä – vaatii aikaa ja kastelua, että sen saa versomaan.”

Teksti: Jenni Kleemola