Mitä eroa on kaamosmasennuksella ja kaamosväsymyksellä?
Jopa 90 prosenttia suomalaisista kokee, että pimeät talvikuukaudet ainakin jossain määrin madaltavat mieltä, väsyttävät ja lihottavat. Kaamosväsymyksestä puhutaan, kun pimeänä aikana koetut oireet eivät kuitenkaan haittaa normaalia elämää tai toimintakykyä.
Kaamosväsyneistä neljännes kokee oireet ongelmallisiksi arkisen elämän kannalta, ja noin prosentin arvioidaan kokevan niin vakavaa oireilua, että tilaa kutsutaan kaamosmasennukseksi.
Mistä kaamosoireet johtuvat?
Oireiden aiheuttajana pidetään valon vähäisyyttä talvisin. Ilmastonmuutos on entisestään synkistänyt talviamme: talvet ovat pilvisiä ja lumeton aika etenkin Etelä-Suomessa on pidentynyt. Tutkimusten mukaan tämä ei kuitenkaan ole vielä vaikuttanut kaamosoireiden yleistymiseen.
Valon määrän väheneminen saa ihmisen sisäisen kellon jätättämään tavallista enemmän. Kaamosoireisilla vuorokausirytmi viivästyy enemmän kuin niillä, jotka eivät oireita koe.
Silmän verkkokalvon valolle herkät hermosolut vievät valosta johtuvan jännitemuutoksen aivoihin asti talamuksen hermosoluille, jossa säädellään ihmisen vireystasoa. Vireystaso kasvaa valon lisääntyessä ja madaltuu valon määrän vähentyessä. Erityisesti valoaistimus aamu viiden ja kymmenen välillä on vireystason kannalta tärkeä.
Millaisia kaamosoireet ovat?
Kaamosmasennuksen ja -väsymyksen tyypillisiä piirteitä ovat mielialaan, fyysiseen aktiivisuuteen, uneen ja ruokailuun liittyvät muutokset.
- Väsymys: Unen tarve lisääntyy, mutta uni on katkonaista eikä virkistä.
- Paino nousee: Pimeänä vuodenaikana hiilihydraattipitoiset ruoat maistuvat entistä paremmin. Makealla, runsaasti sokereita tai tärkkelystä sisältävällä ruoalla pyritään ylläpitämään virkeää oloa. Paino voi nousta talvikuukausien aikana 2–5 kiloa.
- Matala mieliala: Mieliala voi muuttua ärtyneemmäksi eikä väsyneenä tee mieli ylläpitää sosiaalisia suhteita. Kaamosväsynyt vetäytyy mieluusti omiin oloihinsa.
- Toimintatarmon hiipuminen: Fyysinen aktiivisuus vähenee eivätkä lenkkipolut tai kuntosali houkuttele.
Kaamosmasentuneen oireet ovat väsymyksen kaltaisia, mutta selvästi voimakkaampia: kaamosmasentunut ei saa mielihyvää enää sellaisista asioista, mistä aiemmin on saanut. Myös syyllisyyden tunteet voivat olla kohtuuttomia.
Kauanko kaamosoireet kestävät?
Kaamosoireet alkavat lokakuussa ja päättyvät tyypillisesti helmikuussa.
3+1 vinkkiä kaamosoireiden häätämiseen
- Kirkasvalohoito: Kirkasvalolamppu tai sarastusvalo käytettynä aamutuimaan klo 5–10 välillä on tehokas kaamosoireiden häätäjä. Viikon kuluttua kirkasvalohoidon aloittamisesta ensin makeanhimo alkaa yleensä vähentyä, jonka jälkeen muutkin oireet alkavat lievittyä. Kaamosväsyneelle 30 min oleskelu kirkasvalolähteen lähellä tyypillisesti riittää, kaamosmasentunut tarvitsee pidemmän ajan.
- Liikunta: Säännöllinen, rasittava ja hikinen kuntoliikunta auttaa merkittävästi kaamosoireisiin. Tunti tällaista liikuntaa joko klo 7–8 tai klo 13–17 tahdittaa ihmisen sisäisen kellon poistamalla jätätystä.
- Sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Ystävät ja sosiaaliset tapahtumat ovat omiaan piristämään kaamosväsynyttä.
- Ruokavaliolla tai kahvilla ei ole todettu olevan vaikutusta kaamosoireisiin. Terveellinen, ateriarytmiä noudattava ruokavalio tosin hillitsee makeanhimoa.
Kaamosmasennusta lievittävät kirkasvalohoito, depressiolääkehoito ja lyhytpsykoterapia. Lopulta auringonvalon lisääntyminen keväällä poistaa masennusoireet.
Vaikuttaako kellojen siirto kaamosväsymykseen?
Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva kellojen siirto vaikuttaa kaamosväsyneisiin ja -masentuneisiin voimakkaasti. Kuitenkaan kaamosoireisille pysyvä kesäaika ei ole hyvä valinta. Yleensäkin mitä enemmän luonto tarjoaa valoa aamun tunteina, sitä vähemmän koemme kaamosoireita.
Mistä tietää, onko kyseessä kaamos- vai kilpirauhasoireet?
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja diabetes voivat aiheuttaa samantapaisia oireita kuin kaamosväsymyksessä, mutta valon määrän muutokset eivät vaikuta oireisiin tai niiden voimakkuuteen.
Suomessa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta mielenterveyteen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä CHAMPS-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, sairauspoissaoloihin sekä kuolleisuuteen. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten auringonvalon, pilvisyyden ja lumipeitteen sekä helteen ja pakkasen vaihtelu vaikuttaa mielenterveyteen ja työn tuottavuuteen. Hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka.
Asiantuntijana THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen
Teksti: Anni Turpeinen
