Mikä on metabolinen oireyhtymä eli MBO ja mistä se johtuu?
Metabolinen oireyhtymä on kokoelma metabolisia eli aineenvaihdunnallisia häiriöitä, joita voi olla useita yhtä aikaa. Taustalla vaikuttavat yleensä epäedulliset elintavat ja sitä kautta liikapainon kertyminen elimistöön.
Selkein päälle päin näkyvä merkki metabolisesta oireyhtymästä on vyötärön ympärysmitan kasvaminen. Suositusten mukaiset raja-arvot miehillä ovat 100 senttiä ja naisilla 90 senttiä.
Jos ihminen on pieni ja lyhyt, vyötärön kuuluukin olla vähän kapeampi. Lihaksikkaalla ja luonnostaan raamikkaammalla ihmisellä se taas on jotain muuta. Toinen tapa on ajatella, ettei vyötärönympärys saisi olla enempää kuin puolet omasta pituudesta.
Mitkä ovat metabolisen oireyhtymän kriteerit?
MBO:n viisi mitattavaa arvoa ovat tyypillisesti
- vyötärönympärys (suositus: miehillä <100 cm, naisilla <90 cm)
- veren triglyseridi- eli rasvapitoisuus (suositus: ≤1,7 mmol/l)
- HDL:n eli niin sanotun hyvän kolesterolin määrä (suositus: miehillä ≥1,0 mmol/l, naisilla ≥1,3 mmol/l)
- verenpaine (suositus: <130/85)
- verensokeri paastotilassa (suositus: <5.6 mmol/l)
Jos vähintään kolme näistä tekijöistä poikkeaa suositellusta, ihmisellä katsotaan olevan metabolinen oireyhtymä. Kriteereiden raja-arvot eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia mittareita, joiden toisella puolella asiat ovat hyvin ja toisella huonosti. Jos omat arvot poikkeavat suositelluista vain hiukan, kyseessä on lievempi häiriö kuin jos arvot ovat kaukana suositelluista.
Onko metabolinen oireyhtymä kansansairaus?
Kyllä, sillä tuoreen tutkimuksen* mukaan se saattaa löytyä jopa 43 prosentilta yli 25-vuotiaista suomalaisista aikuisista. Metabolinen oireyhtymä on miehillä yleisempi kuin naisilla. Eniten metabolista oireyhtymää ja sen erilaisia osatekijöitä esiintyy keski-ikäisillä ja vanhemmilla ikäryhmillä, mutta lihavuuden yleistyessä esiintyvyys myös nuoremmilla ja jopa lapsilla on lisääntynyt.
Epäilen itselläni MBO:ta ja se ahdistaa. Mitä teen?
Ahdistumisen sijaan voi pyrkiä kohti uteliasta asennetta: ahaa, tämä on tilanteeni, voinko tehdä asialle jotain?
On hyvä muistaa sekin, etteivät MBO:n kriteerit ole kiistattomia. Yksittäinen ihminen ei välttämättä hyödy siitä, että hänen kohdallaan lasketaan yhteen kriteerejä ja päätellään taulukon perusteella asioita. Metabolisen oireyhtymän hoidossa on aina syytä katsoa ihmistä kokonaisuutena.
Väestötasolla metabolisen oireyhtymän kriteereistä keskusteleminen on kuitenkin hyödyllistä, koska suurten linjojen avulla pystytään miettimään esimerkiksi hoitoresursseja ja sitä, paljonko lääkkeisiin kuluu rahaa.
Miten voin itse hoitaa MBO:ta?
Perinteiset hyvät elämäntavat, kuten liikkuminen, nukkuminen ja syöminen ovat oleellisimpia. Vaikka rasva-arvot, korkea verenpaine tai heittelevä verensokeri eivät suoraan tunnu kehossa, olotila voi olla tukkoinen, väsynyt ja nuutunut. Oman hyvinvoinnin edistämistä kannattaa ajatella mahdollisuuksien kautta: yleinen jaksaminen ja vireystila paranevat.
Jos tupakoi, se olisi tärkeää lopettaa. Tupakointi kun kiihdyttää ja lisää metabolisen oireyhtymän vaikutuksia ja vaikuttaa negatiivisesti muun muassa sydänterveyteen.
Elintapojen muutos on helpommin sanottu kuin tehty. Mikä avuksi?
Unohda pikakuurit, joissa muutetaan koko elämä yhdellä kertaa ja aletaan uudeksi ihmiseksi. Ne toimivat vain harvalla. Parasta jälkeä saa, kun ottaa pieniä askelia ja jaksaa totutella niihin sinnikkäästi. Niin uuden asian tekemisestä tulee vähitellen luontevaa.
Milloin pitää mennä lääkäriin?
Jos epäilyttää, että verenpaine ja veren rasva-arvot ovat koholla, kannattaa mennä mittauttamaan tilanne. Lääkärikäynnin etu on se, että lääkäri voi selvittää tilanteen kokonaisvaltaisesti.
Vaikka omilla elintavoilla pystyy vaikuttamaan metaboliseen oireyhtymään paljon, elintapojen muutokset eivät itsessään aina riitä poistamaan ongelmia. Lääkäri harkitsee tilanteen mukaan, tarvitaanko lääkkeitä. Lääkehoidolla voidaan vaikuttaa metabolisen oireyhtymän pitkän tähtäimen seurauksiin, erityisesti pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Liittyvätkö metabolinen oireyhtymä ja kakkostyypin diabetes toisiinsa?
Verensokeri on yksi osatekijä metabolisessa oireyhtymässä. Usein ihmisillä, joilla on MBO, on myös kakkostyypin diabetes, tai se on ainakin kehittymässä. Riskitekijät niissä ovat täysin samat.
Metabolinen oireyhtymä voi olla joissain tapauksissa esiaste kakkostyypin diabetekselle, mutta huomionarvoista on, että ihmisellä voi samaan aikaan olla molemmat, sekä MBO että diabetes. Myös ykköstyypin diabeetikoilla voi olla metabolinen oireyhtymä.
Mitkä ovat metabolisen oireyhtymän haitat?
Suurin haitta on se, että metabolinen oireyhtymä altistaa vakaville sairauksille. MBO on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä ja kakkostyypin diabetes on siitä hyvin yleinen seuraus. Myös rasvamaksan riski kasvaa.
Väsymyksen ja vetämättömän olon kohdalla on tosin välillä vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Onko verensokeri ollut koholla ensin ja siksi väsyttää ja liikunnan vähetessä ylipainoa kertyy, vai onko tilanne sittenkin toisin päin? Oletko nukkunut huonosti MBO:n takia vai onko MBO kehittynyt lopulta pitkän univajeen seurauksena?
Mikä on aineenvaihduntahäiriö ja liittyykö se MBO:hon?
MBO on nimenomaan aineenvaihdunnan monitahoinen häiriö. Aineenvaihduntahäiriö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen määritelmä, jossa on yksi katkaisupiste, sillä aineenvaihduntaa voidaan mitata monilla eri mittareilla.
Ihanteellista aineenvaihdunta on silloin, kun kaikki elimistössä toimii: verensokeri on kohdillaan, verenpaine hyvä ja rasva-arvot kunnossa. Jos joku näistä alkaa toimia huonommin, ei voida enää puhua ihanteellisesta aineenvaihdunnasta.
Voinko ennaltaehkäistä metaboliseen oireyhtymään sairastumista?
Kyllä, elintavoilla. Pitkälle pääsee, kun noudattaa ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, liikkuu suositusten mukaisesti ja pyrkii pitämään painon normaalirajoissa. Tupakoinnin lopettaminen, levon lisääminen ja stressitasojen madaltaminen ovat myös hyviä keinoja. Toki pitää muistaa, että elämäntilanteet vaihtelevat: aina ei voi itse valita elämänsä stressaavuutta.
Vaikuttavatko perintötekijät metaboliseen oireyhtymään?
Aineenvaihduntahäiriöillä ja metabolisella oireyhtymällä on vahva perinnöllinen tausta. Voi olla, että ihminen tekee kaiken oikein ja noudattaa kaikkia suosituksia, mutta silti hän sairastuu. Keskiarvo-ohjeet eivät toimi kaikilla samalla tavalla.
Perintötekijöiden lisäksi MBO:hon vaikuttaa se, millaisessa ympäristössä elämme. Kyse ei ole aina yksilön valinnoista, vaan yhteiskunnan pitäisi tukea paremmin terveellisten elintapojen ylläpitämistä, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia arkiliikuntaan sekä terveelliseen syömiseen kouluissa ja työpaikoilla. Tähän asti on kenties liikaakin luotettu valistukseen ja yksilöiden omiin voimavaroihin ja tahdonvoimaan terveellisten elintapojen omaksumisessa.
Teksti: Rosanna Marila
Asiantuntija:THL:n tutkimuspäällikkö, kansanterveystieteen dosentti Jaana Lindström
*Tutkimus: Haverinen, E., Paalanen, L., Palmieri, L., Padron-Monedero, A., Noguer-Zambrano, I., Sarmiento Suárez, R., Tolonen, H., & Joint Action on Health Information (InfAct) (2021). Comparison of metabolic syndrome prevalence using four different definitions - a population-based study in Finland. Archives of public health = Archives belges de sante publique, 79(1), 231. https://doi.org/10.1186/s13690-021-00749-3
