Immuniteetti, eli vastustuskyky alkaa kehittyä jo sikiöaikana (luontainen immuniteetti) ja kehittyy elämän aikana, kun vieraat mibrobit ja molekyylit muokkaavat sitä ja rakentavat lisäsuojaa tauteja vastaan (hankittu immuniteetti).
Lapsuudessa on tärkeä altistua ympäristön kautta mibrobeille normaalin vastustuskyvyn saamiseksi. Jos lapsi ei riittävästi altistu ympäristön mibrobeille, voi se lisätä riskiä sairastua myöhemmin astmaan.
Iän karttuessa vastustuskykyyn vaikuttavat hyvin monet asiat. Stressi ja muutokset terveydessä sekä päihteiden käyttö ovat tavallisimpia vastustuskykyä alentavia tekijöitä. Kuten vastasyntyneillä niin myös ikääntyneillä vastustuskyky on alhaisempi. Joihinkin sairauksiin tai hoitoihin voi liittyä immunipuutos, eli infektiopuolustuksen heikentyminen. Tällöin on erityisen tärkeää varoa infektioita.
Vastustuskykyä voi tukea hyvillä elintavoilla
Jotta voisi vahvistaa omaa vastustuskykyä, on hyvä kiinnittää huomiota elintapoihin. Päihteiden käyttöä on hyvä vähentää tai välttää. Kun esimerkiksi flunssaa on paljon liikkeellä, kannattaa välttää kontaktia flunssaa sairastaviin. Käsien huolellinen peseminen on hyvä keino varmistaa haitallisten mikrobien tarttumista. Palautumiseen on myös syytä kiinnittää huomiota, niin työstä kuin rankasta urheilustakin. Pitkittynyt stressi vaikuttaa myös haitallisesti vastustuskykyyn.
Hyvillä elintavoilla voi vaikuttaa vastustuskykyyn. Ravitseva ja monipuolinen ruokavalio, liikunta, riittävä lepo ja stressin välttäminen ovat hyvä perusta vastustuskyvyn tukemiseksi. Monipuolisen ruokavalion lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti D-vitamiinin riittävään saantiin. C-vitamiini ja sinkki ovat myös hyviä ravintoaineita tukemaan kehon normaalia vastustuskykyä.
Inkivääri on jo tuhansia vuosia ollut yksi käytetyimmistä kasveista erilaisiin terveysvaivoihin. Inkiväärin juuresta saatavalla gingerolilla on tulehduksia ehkäiseviä ja antioksidenttisia ominaisuuksia. Sitä on käytetty muun muassa tulehduksiin, turvotukseen ja kipuun. Inkivääri tukee kehon luontaista vastustuskykyä.
Tue vastustuskykyä x 7
1. Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio
Monipuolinen ruokavalio sisältää muun muassa riittävän määrän proteiinia, hedelmiä, marjoja ja kasviksia ja hyviä kuituja. Monipuolisen ruokavalion lisäksi vastustuskykyä vahvistaa myös riittävä D- ja C-vitamiinin ja sinkin saanti.
2. Liikunta
UKK-instituutti suosittelee aikuisille sykettä kohottavaa liikuntaa 2 t 30 min viikossa tai rasittavaa liikuntaa 1 t 15 min viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
3. Ylipainon välttäminen
Pyrkiminen normaalipainoon voi auttaa tukemaan vastustuskykyä. Yli 30 painoindeksi (BMI) on linkitetty tutkimuksissa alentuneeseen vastustuskykyyn.
4. Nukkuminen ja palautuminen
Unentarve vaihtelee ja on yksilöllistä aikuisilla, mutta noin 7-9 tuntia vuorokaudessa on sopiva määrä. Unen lisäksi on hyvä varmistaa, että palautuu riittävästi työpäivän, raskaan liikunnan tai sairastamisen jälkeen.
5. Vältä stressiä
Pitkittyessään stressi vaikuttaa terveyteen monilla tavoilla, ja yksi näistä on madaltunut vastustuskyky.
6. Vähennä tai vältä päihteitä
Runsas juominen heikentää vastustuskykyä ja lisää infektioiden riskiä. Tupakoinnin lopettaminen on hyvä päätös vastustuskyvyn parantamiselle, sillä tupakointi huonontaa vastustuskykyä ja altistaa vakavampien sairauksien lisäksi toistuville hengitystieinfektioille.
7. Huolehdi hyvästä käsihygieniasta ja vältä kontaktia sairaisiin
Huolelliseen käsienpesuun saippualla kannattaa kiinnittää huomio erityisesti kotiin tullessa, WC-käynnillä, ennen ruokailua ja matkustaessa. Välttämällä kontaktia flunssaa sairastavaan, voi välttyä taudilta ja sen levittämiseltä.
Teksti: Terhi Rauhansalo
Lähteet:
Terveyskylä – Vastustuskyky
Terveyskirjasto: Elimistön vastustuskyky
