Suojaudu, hoida ja siedäty – selätä aurinkoihottuma!

Tavallisin muoto aurinkoihottumasta on keväällä tai alkukesästä ilmaantuva kutiseva, aavistuksen koholla oleva ja punanäppyläinen ihottuma, joka aiheuttaa usein reipasta kutinaa. Aurinkoihottumaa sanotaan myös monimuotoiseksi valoihottumaksi, ja se kehittyy paljaana oleviin kehon osiin, kuten rintakehään, olkavarsiin, sääriin, korvalehtiin ja kasvoille.

Ihotautien erikoislääkäri Maria Huttunen Jyväskylän Terveystalosta kertoo, että aurinkoihottumassa on kyse valoyliherkkyydestä. ”Ne, jotka ovat omiaan saamaan alkukesästä aurinkoihottumaa, tunnistavat tämän ihottumatyypin kyllä helposti.”

Aurinkoihottumalla ei ole mitään yhteyttä ihon palamisalttiuden kanssa.

Muut kesäihottumat, kuten hyönteistenpuremat, nostattavat ihoon yksittäisiä punaisia ja kutisevia näppyjä. Laajemmalle levittäytyvä aurinkoihottuma ilmaantuu, kun aletaan kulkea T-paidoissa ja sortseissa. ”Aurinkoihottumaa on vain auringonvalolle altistuneissa kohdissa, ja näppyläisyys levittyy ihoon symmetrisesti”, Huttunen kuvaa.

Taipumus aurinkoihottumaan hiipuu vanhemmiten

Suomalaisista arviolta noin kymmenesosa potee jonkinasteista aurinkoihottumaa. Siinä, missä yhdelle ilmaantuu pientä, punaista ihottumaa ilman kutinaa, toista monimuotoiset oireet kiusaavat läpi koko valoisan vuodenajan.

”Lievä aurinkoihottuma on hyvin yleinen vaiva. Jos aurinkoihottumaiset kohdat suojaa auringonvalolta, ihottuma yleensä paranee itsestään muutamassa päivässä tai viimeistään viikossa. Useimmilla iho myös tottuu nopeasti auringon UV-säteilyyn jo alkukesästä ja oireilu loppuu.”

Aurinkoihottumalle on tyypillistä, että se ilmaantuu nuorella iällä mutta alttius haipuu ikävuosien kertyessä. ”Vanhuksia vaiva ei enää kiusaa”, Huttunen kuvaa.

Sitä, mistä aurinkoihottuma pohjimmiltaan johtuu, ei tiedetä. Moni saa aurinkoihottumaa vain etelän lomakohteissa mutta ei lainkaan Suomessa – ihottuman kehittyminen voi joillakin vaatia Suomen kesäaurinkoa vahvemman UV-altistuksen. ”Toisaalta niissä maissa, joissa aurinkoa on tasaisesti tarjolla ympäri vuoden ja kantaväestö on suomalaista tummempaa, aurinkoihottumaa ei juurikaan esiinny.”

Huttusen mukaan aurinkoihottumalla ei ole mitään yhteyttä ihon palamisalttiuden kanssa. Vaaleimmat ihotyypit eivät siis kehitä sen helpommin aurinkoihottumaa kuin tummemmat ihotyypit. ”Ja vaikka vaalea ihotyyppi palaa auringossa tummempaa paljon herkemmin, aurinkoihottuman kanssa ei ihotyypillä, palamisriskillä ja ihosyövillä ole mitään tekoa.”

Siedättäminen auttaa

Valtaosa aurinkoihottumista oireilee lievästi kutisten ja punoittamalla, eikä tällaisten oireiden takia tarvitse lähteä lääkäriin. Lieviä ihottumaoireita voi hoitaa apteekista saatavalla reseptittömällä hydrokortisonivoiteella. ”Jos se ei tunnu rauhoittavan punoitusta ja kutinaa, kannattaa suunnata lääkäriin ja pyytää sieltä resepti vahvempaan kortisonivoiteeseen.”

Aurinkoihottumaa voi ehkäistä suojaamalla keho vaatteilla, pää hatulla tai huivilla ja silmien seutu aurinkolaseilla. Eikä aurinkosuojavoidetta pidä unohtaa niiltä alueilta, joissa iho on paljaana. ”Suojakerroin 30 tai yli on suositeltavaa, ja keskipäivän aurinkoa kannattaa välttää.”

Auringon UV-säteilylle voi myös siedättää itseään. Siedättäminen tapahtuu harkitusti ja asteittain: käsivarsia, dekolteen ja hartian seutua sekä sääriä pidetään valossa ensin pari minuuttia, sitten lähdetään sisätiloihin tai peitetään paikat vaatteilla. Viikkojen kuluessa altistusaikaa pidennetään asteittain.”Usein keho tottuu tällä konstilla UV-säteilyyn. Ihottumareaktio sammuu, eikä loppukesästä oireita useinkaan enää ilmene. Jos taas aurinkoihottumasta veisaa viis eikä välitä siedättää tai suojata ihoaan, aurinkoihottuma saattaa pahentua – kutista kovemmin ja nostattaa selkeämpiä näppyjä."

Milloin lääkäriin aurinkoihottuman vuoksi?

Jos aurinkoihottuma kutisee vaikeasti, jatkuu pitkälle kesään ja valolle altistuminen tuntuu vain pahentavan oireita, on syytä lähteä ihotautilääkärin vastaanotolle. Oma lukunsa ovat ne vaikeasti valoihottumaiset, joiden valolle alttiit kehonosat kehittävät ihottuman jo esimerkiksi siitä, että käy pikaisesti postilaatikolla. ”Vaikeat valoihottumat ovat hyvin harvinaisia ja kuuluvat aina ihotautilääkärin hoitoon. Esimerkiksi punahukkaihottumaan, joka pahenee auringossa, tehoavat tietyt reumalääkkeet.”

Lievemmät aurinkoihottumat lääkäri kykenee diagnosoimaan usein vain nähtyään potilaan tai kuultuaan tämän omasanaisen kertomuksen aurinkoihottumaoireista. Joskus voidaan tehdä valoaltistuskokeita, joilla houkutellaan valoihottuma esiin diagnoosin varmistamiseksi.

Kortisonin ohella lääkäri voi määrätä potilaalleen valohoitoa, jota annetaan lisääntyvin annoksin ja joka siedättää ihoa auringonvalolle. Valohoidot aloitetaan yleensä kevättalvella, hyvissä ajoin ennen aurinkoisen vuodenajan koittamista. Valohoitoon pääsee vain lääkärin kirjoittamalla lähetteellä.

Teksti: Essi Kähkönen