Miten terveyspalveluita saa ja millaisia terveysriskejä suomalaisilla on? Tästä on tulossa ajantasaista tietoa meneillään olevassa Terve Suomi -tutkimuksessa. Johtava tutkija Annamari Lundqvist ja ylilääkäri Lara Lehtoranta THL:stä kuvailevatkin, että tekeillä on suoranainen tiedon aarreaitta suomalaisten väestön terveydestä.
Kaikkiaan 66 000 yli 20-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä kutsuttiin syksyllä 2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -kyselytutkimukseen. Kutsutut edustavat satunnaisotannalla Suomen kunkin hyvinvointialueen tyypillistä ikä- ja sukupuolijakaumaa.
Laajan kyselylomakkeen saaneista 10 000 henkilöä on tammikuusta 2023 alkaen kutsuttu perusteelliseen terveystarkastukseen.
Tiedon pohjalta voidaan vaikuttaa väestön hyvinvointiin
Väestötutkimuksien pohjalta voidaan vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin, muistuttaa Lara Lehtoranta. Aiempiin väestötason tutkimuksiin pohjaavat esimerkiksi D-vitamiinin saantisuositukset, verenpainetaudin diagnosointi kotimittauksin ja diabeteksen hoitotasapainon selvittäminen.
Suomalaisten terveyttä on aikaisempina vuosina selvitetty kyselytutkimuksella tehdyn FinSote-tutkimuksen ja terveystarkastuksin tehdyn FinTerveys-tutkimuksen avulla. Meneillään oleva Terve Suomi-tutkimus tuottaa näihin vertailutietoa ja ensimmäistä kertaa yhdistää kyselyt ja terveystarkastukset. Lisäksi käytetään rekistereistä saatavia tietoja.
Hyvinvointialueet ja lääkärit voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia toimintansa suunnittelussa. Terve Suomen kyselyvastauksista saadaan tilannekuvaa esimerkiksi siitä, miten ihmiset kokevat päässeensä palvelujen piiriin. Myös myöhempään sairastuvuuteen vaikuttavista riskitekijöistä saadaan tietoa, ja hyvinvointialueet voivat vaikkapa verrata, miten yleisiä lihavuus tai tupakointi ovat omalla alueella verrattuna muihin alueisiin.
”Koronan aiheuttama mahdollinen hoitovelka on yksi tutkittava teema”, Lara Lehtoranta lisää.
Osallistuja saa maksuttoman kirjallisen palautteen
Terveystarkastukseen osallistunut henkilö saa maksutta kirjallisen palautteen, jossa on muun muassa kattava paketti laboratoriotuloksia, verenpainemittauksen tulokset, toimintakykyarvio ja keuhkojen puhalluskokeen eli spirometrian tulos.
Ajankohtaisina tutkimuksina terveystarkastusosuuteen on sisällytetty spirometrian lisäksi kognitiivista toimintakykyä kartoittava MoCA-testi sekä hälykuulotesti, joka osoittaa, minkälaisessa taustahälyssä tutkittava kykenee kuulemaan puhetta.
”Tiedot voivat ohjata paljonkin lääkäreiden hoitopäätöksiä ja jatkotutkimuksen tarvetta tai säästää tietyiltä jatkotutkimuksilta”, Lara Lehtoranta sanoo.
Suomi on terveysseurannan mallimaa
Terve Suomi tuottaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen, luotettavan ja kiinnostavan tietoaineiston. Annamari Lundqvist tietää kokemuksesta, että Suomi on terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa mallimaa ja haluttu kumppani erilaisiin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin.
”Olemme mukana useissa kansainvälisissä tutkimuskonsortioissa. Esimerkiksi Lontoossa vedetään tutkimuskonsortiota*, jossa kartoitetaan kolesterolin, ylipainon ja muiden keskeisten riskitekijöiden jakaumia eri maissa, ja yhteistyö on tuottanut hurjasti artikkeleita.”
Terve Suomen terveystarkastuksessa alle 55-vuotiailta henkilöiltä kerätään muun muassa hius-, veri-, virtsa- sekä ulostenäytteitä ja tutkittavan luvalla osa tallennetaan myös biopankkiin. Lara Lehtorannan mukaan aineisto antaa mahdollisuuksia monipuoliseen tutkimukseen, mutta kaikessa tutkimuksessa otetaan huomioon tietosuoja ja -turva sekä tieteelliset kriteerit.
Annamari Lundqvist ennakoi, että ulostenäytteet ja rasvamaksa saattavat tulevaisuudessa nousta isoiksi tutkimuksen aihealueiksi. ”Jos yhtään osaa veikata, niin ymmärrys suoliston mikrobistosta ja sen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille tulee olemaan keskeinen asia. Lihavuuteen liittyvä rasvamaksa on tikittävä kansanterveyspommi.”
Nuoria aikuisia kannustetaan osallistumaan
Vaikka suomalaiset osallistuvat kansainvälisesti verrattuna melko aktiivisesti kyselytutkimuksiin, erityisesti nuorten aikuisten vastausprosentti voi jäädä matalaksi. Kun tuloksia täydennetään kansallisten rekistereiden tiedoilla, voidaan korjata eri väestöryhmien vastausaktiivisuuden eroista johtuvat vääristymät. Silti toiveena on, että myös nuoret aikuiset innostuisivat osallistumaan.
Annamari Lundqvist on tyytyväinen, että Suomessa rekisteritietoja voidaan yhdistää henkilötunnuksen avulla.
”Henkilörekistereiden kautta saadaan tietoa myös heistä, jotka eivät vastaa kyselyyn: minkä ikäisiä, miten koulutettuja he ovat. Näin pystymme arvioimaan heitä verrattuna tutkimukseen osallistuviin.”
Terveystarkastuksia Utsjoelta Helsinkiin
Terve Suomi on suuren asiantuntijajoukon ponnistus. Asiantuntijatiimissä on liki 30 henkilöä ja kenttätyössä 35 henkilöä, jotka tekevät terveystarkastuksia Utsjoelta Helsinkiin. Asiantuntijaryhmiä on 12, ja näissä toimii yhteensä yli sata asiantuntijaa ympäri maata.
Epidemiologi, dosentti Annamari Lundqvist johtaa Terve Suomi -tutkimuksen kokonaisuutta ja on pitkään työskennellyt väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Terveydenhuoltoon erikoistuva Lara Lehtoranta on aiemmin toiminut gynekologina ja synnytyslääkärinä. Hän toimii nyt THL:n kansanterveysyksikössä ja vastaa tutkimuksen terveystarkastusosiosta
*NCD Risk Factor Collaboration, https://ncdrisc.org/
Lisätietoa Terve Suomi -tutkimuksesta:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus
Teksti:Pirkko Koivu
