Sivun sisältö ja pikalinkit
Kiusallinen, mutta vaaraton vaiva!
Täiden tartunta
Täitä esiintyy ympäri vuoden, mutta täitartunnat ovat yleisimpiä elokuusta marraskuuhun, kun koulujen ja päiväkotien alettua lapset viettävät enemmän aikaa lähekkäin. Päiväkoti, koulu, leikkipuistot ja liikuntapaikat, joissa lapset ovat lähellä toisiaan ovat otollisia tartuntapaikkoja.
Täit eivät hypi tai lennä, ne ryömivät. Täitartunta voi tulla suorasta hiuskosketusta, mutta myös lähellä olevista hiuksista täit voivat siirtyä päästä toiseen sähköstaattisen vetovoiman avulla. Lisäksi täit voivat levitä epäsuorasti esimerkiksi päähineiden, hiusharjojen tai kampojen välityksellä.
Kuka tahansa – niin lapset kuin aikuisetkin – voi saada täitartunnan. Lähekkäin leikkivät lapset ovat erityisen alttiita tartunnoille. Täitartunta ei liity huonoon hygieniaan. Täit pysyttelevät päänahan välittömässä läheisyydessä, joten pitkien hiusten leikkaamisesta ei ole apua. Pitkät hiukset kuitenkin kannattaa pitää kiinni, jottei täit pääse tarttumaan helposti.
Täiden lempipaikat
Täit oleilevat lähellä päänahkaa ja pesivät mielellään niskaan sekä korvalehtien taakse.
Täiden lempipaikkoja ovat päänahan pimeimmät alueet. Täit pesivät mielellään niskahiuksissa ja korvalehtien taakse, joissa täit saavat optimaalisen ympäristön lisääntymiselle ja veriaterioilleen. Täit eivät viihdy kaukana päänahasta, sillä ne tarvitsevat jatkuvaa ihokosketusta säilyäkseen hengissä ja lämpimänä.
Täin elämän neljä vaihetta
Munat eli saivareet
- Naarastäi munii enintään 8 munaa eli saivarta päivässä
- Pituus <1 mm
- Väriltään valkoisia tai keltaisia
- Muistuttavat hilsettä, mutta ovat tiukasti kiinni hiuksissa lähellä päänahkaa. Ne eivät liiku hilseen tavoin.
- Saivareen kuori jää hiuksiin kiinni, kun täi on kuoriutunut.
- Munia kannattaa irrottaa tiheällä täikammalla kampaamalla.
Nymfi
- 7–8 päivän kuluttua saivareesta kuoriutuu nymfi.
- Täillä on 6 jalkaa, joissa on pienet kynnet/tartuntakoukut
- Nymfit ovat vaaleampia kuin aikuiset täit, mikä voi vaikeuttaa niiden havaitsemista hiuksista.
- Kehittyäkseen ja kasvaakseen nymfi tarvitsee veriaterian. Puremat aiheuttavat päänahan kutinan ja tämä on yleensä ensimmäinen tunnistettava merkki täitartunnasta.
- 7–10 päivää kuoriutumisen jälkeen nymfistä tulee aikuinen täi, joka alkaa munimaan.
- Tässä vaiheessa täit on hyvä häätää.
Aikuinen täi
- Aikuinen täi elää ihmisen verellä
- Täi voi selvitä hengissä ilman ravintoa ja lämpöä 8–24 tunnin ajan.
- Ravintoa saava aikuinen täi munii 30 päivän ajan yhteensä satakunta uutta saivaretta.
- Pituus 2–3 mm
- Väri vaihtelee hiekansävyisestä tummanharmaaseen
- Verta imenyt täi on tummanpunainen
Kuollut täi
- Lopulta täi kuolee kuivumiseen.
Kuvia tunnistamisen helpottamiseksi
Aikuinen täi on silmin havaittavissa, mutta pieni.
Iso määrä täikammalla poistettuja täitä ja täiden munia.
Vaalean ruskeista hiuksista voi olla vaikea tunnistaa täit. Kuvassa verta aterioinut tummanpunainen täi.
Hiuksissa täin munia ja tyhjiä munan kuoria.
Täi ja hiuksiin kiinnittyneitä munia.
Mikroskooppikuva. Munankuoret ovat tiukasti kiinnittyneet hiukseen ja niitä saattaa jäädä hiuksiin myös täiden häädön jälkeenkin.
Täitartunnan toteaminen
Päätäin voi nähdä silmin tarkastellen. Päänahan kutina on yleensä ensimmäinen merkki täitartunnasta. Täiden tarkistaminen tehdään huolellisesti kampaamalla hiukset apteekista saatavalla täikammalla, jolloin täit löytyvät tyypillisesti niskasta ja korvien takaa, missä ne viihtyvät parhaiten. Lisäksi täitartunta voidaan todeta, jos hiuksissa havaitaan saivareita alle 6 millimetrin etäisyydellä päänahasta, sillä tämä etäisyys viittaa tuoreeseen tartuntaan.
Täiden häätö
Täit saa häädettyä apteekin itsehoitotuotteilla kuten Bevitamed Täishampoolla. Häädön onnistumisen kannalta hiukset on myös tärkeä kammata täikammalla viikon ajan. Täiden häädöstä ja kotona riittävistä siivoustoimista voit lukea artikkelista "Häädä päätäit hiuksista ja kodista! Hyödynnä sauna ja pakastin".
Lähteet
Terveyskirjasto. Päätäit. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00972
Terveyden hyvinvoinnin laitos. Päätäit. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/paatai
