Vatsavaivat ovat tuttuja lähes meille kaikille: yhdellä turvottelee ylävatsa, toisella kipuilee suolisto ja kolmas kärsii närästyksestä. Tai sitten suoli juoksuttaa vessassa jatkuvasti tai laiskottelee kiusaksi asti.
”Turvottelu, ilmavaivat, ripuli ja ummetus ovat usein toiminnallisia vaivoja, joille ei löydy lääketieteellistä syytä. Näistä vaivoista kärsii jopa viidennes väestöstä, tyypillisesti nuoret ja työikäiset ihmiset”, gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen sanoo.
Vatsa on melkoinen tutkimuskohde
Pesosen mukaan vika ja oireet eivät läheskään aina lymyile samassa paikassa, mutta kyselemällä johdonmukaisuuksia yleensä löytyy. Potilaalta tiedustellaan, missä päin kipu piilee, miten oireet alkoivat tai liittyykö niiden alkamiseen ulkomaanmatkaa. Sekin selvitetään, onko suvussa esiintynyt vakavia oireita, onko ulosteessa verta, onko potilas laihtunut, ovatko kivut kovia, liittyvätkö ne kenties syömiseen tai paastoon.
Potilaalta kysytään myös, onko hän käyttänyt säännöllisesti särkylääkkeitä, verenpainelääkkeitä tai mielialalääkkeitä, jotka voivat synnyttää sivuvaikutuksia. ”Tutkimuksen kannalta maha on laaja kohde – oli se sitten iso tai pieni.”
Usein myös potilaan yleinen terveyshistoria käydään läpi. Sekin pitää määritellä, onko potilas todella sairas vai ei. Tähän tarvitaan joskus verikokeita, kuvantamista, ultraääntä ja tähystystä. ”Joskus potilas pitää julistaa ensin terveeksi, jotta voi ruveta hoitamaan itse vaivaa. Aika usein käy niin, ettei löydy mitään sairautta, mutta vaivoja riittää. Esimerkiksi vatsakipuja, vaikka perusteellisilla tutkimuksilla mahasta ei löydy mitään vikaa.”
Vakava masennustila voi tuntua vatsakipuna, jolloin psyykkinen tuska ja ahdistus saavat ruumiilliset oireet. ”Monet reagoivat vatsallaan, kun he voivat henkisesti huonosti.” Vatsavaivoja liittyy joka lähtöön: pikkulapset kärsivät ilmavaivoista, ummetuksesta ja ripulista. Aikuisilla taas yönärästys on tavallinen vaiva; ajoittaisesta närästyksestä kärsii jopa viidennes väestöstä.
Joka kolmannella ummetusta
Määritelmästä riippuen lähes kolmannes suomalaisista kärsii ummetuksesta. Pesonen sanoo, että vaiva kannattaa hoitaa nopeasti. ”Suolen toimintaa voi parantaa syömällä enemmän kuitupitoista ruokaa, kuten täysjyväviljoja tai kasviksia. Myös vettä kannattaa juoda tarpeeksi, noin pari litraa päivässä. Liikkuminenkin on hyväksi.”
Pahalaatuisen kasvaimen mahdollisuus kasvaa yli 50-vuotiailla. Vakavan vatsasairauden merkkejä ovat laihtuminen, veriulosteet ja kuumeilu. ”Jos kipuihin liittyy laihtumista tai jos ulosteessa on verta, kyseessä voi olla tulehduksellinen suolistosairaus. Tällainen on esimerkiksi haavainen paksusuolen tulehdus tai Crohnin tauti, jotka molemmat ovat yleistymässä. Suolistosairaudet ovat osittain periytyviä, ja niitä hoidetaan lääkkeillä.”
Haavaisen paksusuolitulehduksen käynnistäjänä voi olla myös tupakoinnin lopetus, josta olisi hyvä mainita lääkärille. Tulehdukselliset suolistosairaudet vaativat diagnoosin ja seurannan.
Nykyaika närästää
Vatsavaivoista on kärsitty tiettävästi läpi ihmiskunnan olemassaolon, mutta viime aikoina ihmisten lihomisen myötä refluksitauti, jonka yleisin oire on närästys, on lisääntynyt. Myös suoliston tulehdussairaudet ovat länsimaissa saaneet jalansijaa. ”Herkistyneen diagnostiikan myötä myös keliakiatapauksia löytyy aika paljon. On vaikea kuvitella, että tautia sinänsä esiintyisi enemmän kuin aikaisemmin.”
Pesonen kertoo, että 1970-luvulla närästyksestä kärsivää potilasta kehotettiin menemään kotiin ja ottamaan ruokasoodaa. ”Silloin lähdettiin siitä, että närästys kuuluu asiaan. Nykyisin tähän vaivaan löytyy erilaisia happosalpaajia, mutta myös leikkauksia käytetään ongelman hoidossa. Oireita voi hoitaa kotikonstein laihduttamalla ylipainon pois, välttämällä mahaa ärsyttäviä ruokia ja runsaita aterioita pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Vuoteen pääpuolen voi nostaa kymmenisen senttiä ylemmäksi."
Närästyslääkkeet kuuluvat eniten myytyjen lääkkeiden joukkoon maailmalla.” Närästyksen kanssa ei kannata leikkiä, sillä hoitamaton närästys voi aiheuttaa komplikaatioita kuten ruokatorven haavaumia, nielemisvaikeuksia, ääniongelmia, kurkkukipua ja hammasvaurioita.
Refluksitauti liittyy myös pitkittyneeseen yskään ja hengitysongelmiin, vaikka lääkärille tullaan astmaa epäillen. ”Refluksitauti on krooninen tila, johon useat potilaat tarvitsevat säännöllisen ja pysyvän lääkityksen. Oireita lievittävät mahan suolahappoa neutraloivat tai hapon eritystä estävät lääkkeet, joita saa reseptillä tai itsehoitovalmisteina.”
Vaivaa voidaan hoitaa myös tähystysleikkauksella, jossa kiristetään ruokatorven sulkijalihasta.
Keliakia kiusaa naisia
Onko miehen ja naisen vatsan toiminnassa eroja? ”Kyllähän naiset valittavat enemmän vatsavaivoja kuin miehet, mutta esimerkiksi vakavia löydöksiä on yhtä paljon molemmilla. Ehkä naisilla esiintyy enemmän toiminnallisia vaivoja, kun taas miehille närästystyyppinen oireilu on tyypillisempää. Tutkimusten mukaan mennään kuitenkin aika lailla tasa-arvoisissa merkeissä. Tosin keliakiaa esiintyy naisilla vähän enemmän kuin miehillä.”
Pesonen kuvaille keliakiaa omituiseksi taudiksi, joka aiheuttaa jopa masennusta. ”Vastaanotolle saatetaan tulla tosi huonossa kunnossa, kun joka paikkaa koskee ja kolottaa. Keliakialöydöksen jälkeen ja uuden ruokavalion myötä potilas on puolen vuoden kuluttua aivan uusi ihminen.”
Sairaudet ovat aina herkkä paikka ihmisille, ja vatsasairauksissa häveliäisyyttä esiintyy tavallistakin enemmän. Pesonen sanoo, että potilaiden suhteen noudatetaan asiaan kuuluvaa hienovaraisuutta. Hän tähdentääkin, ettei pidä mennä möläyttämään sellaista, josta potilaat saattaisivat loukkaantua. Huumorikin auttaa esimerkiksi silloin, kun edessä on paksusuolen tähystys. Rennompi meininki saa potilaan rentoutumaan.
Milloin lääkäriin?
"Apteekista löytyy välitön apu moneen vatsavaivaan, mutta jos vaivoista kärsivä on laihtunut, hänellä on kuumetta ja yleisvointi huono, niin sitten lääkärille”, kehottaa Pesonen.
Vatsavaivaiset osaavat varmasti hakea apua apteekeista, mutta heitä riittää lääkäriinkin: parisenkymmentä prosenttia kaikista vastaanotolle tulevista valittaa erilaisia mahaoireita. ”Yleensä oireet ovat epämääräisiä. Vatsan kipuhermotus on sen tyyppinen, että kivun paikantaminen on vaikeaa", Pesonen toteaa.
