Oletko joskus pyörtynyt? Tai oletko auttanut pyörtynyttä? Se on hyvin todennäköistä, koska pyörtyminen on yleistä. Lähes kolmannes itsensä terveiksi kokeneista ihmisistä on joskus pyörtynyt.
Mitä pyörtyminen on?
Pyörtyminen eli synkopee on lyhyt, korkeintaan minuutin tai pari kestävä tajunnan häiriö. Kun ihminen pyörtyy, hän menettää tajuntansa – niin sanotusti filmi katkeaa – ja hänen lihaksensa äkillisesti veltostuvat. Seisova ihminen kaatuu, istuva saattaa lyyhistyä.
Mistä pyörtyminen johtuu?
Tavallinen pyörtyminen johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä pysähtymisestä. Se korjautuu itsestään. Yleisin pyörtymisen syy on verisuonten jänteyden alentuminen. Veri pakkautuu pystyasennossa liian paljon kehoon ja alaraajoihin, jonka takia aivot eivät saa tarpeeksi verta.
Tavallinen pyörtyminen ei ole vaarallista, vaan se on viaton reaktio johonkin tilanteeseen. Pyörtymistä edeltää usein esimerkiksi:
- Seisominen paikallaan pitkään, erityisesti lämpimässä säässä.
- Jännitys tai epämiellyttävä kokemus esimerkiksi rokotuksen tai verinäytteen yhteydessä.
Nestehukka vaikkapa ripulin tai runsaan hikoilun takia altistaa pyörtymiselle.
Pyörtynyt palaa nopeasti tajuihinsa. On normaalia, jos hän on sen jälkeen väsynyt, säikähtäneen oloinen eikä itse muista pyörtymistään.
Pyörtymisen ennakoivat oireet
Ennen kuin ihminen pyörtyy, hän saattaa tuntea sitä ennakoivia oireita:
- heikotus, huimaus, huojunta ja epävarma olo seisoessa
- pahoinvointi
- hikisyys
- kalpeus
- näön hämärtyminen ja näkökentän kaventuminen
Voiko pyörtyminen olla vakavaa?
Kaikki tajunnan menettäminen ja kaatuminen ei ole tavallista pyörtymistä. Lyhytaikainen tajuttomuus voi johtua sydämen rytmihäiriöistä tai muusta vakavasta sydämen häiriöstä. Tajuttomuus voi johtua myös aivojen toimintahäiriöistä – yleisin syy on epilepsia.
Tavallista pyörtymistä ei heti erota vaarallisemmista tajuttomuuksista. Siksi pyörtyneen pulssia ja hengitystä on seurattava. Jos pyörtynyt ei virkoa muutamassa minuutissa, on kyse jostain muusta kuin tavallisesta pyörtymisestä. Ihminen tulee toimittaa heti hoitoon, jos pyörtymiseen liittyy esimerkiksi näitä vakavan pyörtymisen merkkejä:
- Pyörtynyt on loukannut itsensä.
- Pyörtynyt kouristelee tajuttomuuden aikana.
- Pyörtynyt virtsaa tai ulostaa pyörtymisen yhteydessä.
Pyörtyminen – milloin lääkäriin?
Jos kyseessä on selvästi tavallinen pyörtyminen, ei pyörtynyttä tarvitse viedä lääkäriin. Lääkäriin on syytä mennä vasta, jos ihminen pyörtyilee toistuvasti.
Pyörtyminen – ensiapu
”Pyörtyminen tapahtuu yleensä nopeasti. Harva ehtii tehdä mitään etukäteisvalmisteluja, jos läheinen on pyörtymässä”, sanoo SPR:n ensiavun ja terveystoiminnan asiantuntija Minna Sihvo.
Ihmistä, joka sanoo, että häntä pyörryttää, voi auttaa näin:
- Ihminen ohjataan istumaan tai makaamaan.
- Häntä voi neuvoa puristelemaan käsiä nyrkkiin, taivuttelemaan päätään tai menemään kyykkyyn ja laittamaan päätä jalkojen väliin. Näin veri kiertää paremmin.
Jos ihminen pyörtyy, häntä autetaan näin:
- Tarkastus: herääkö ihminen nopeasti ja hengittääkö hän normaalisti?
- Pyörtynyt autetaan lepäämään ja häntä ohjataan pysymään jonkin aikaa makuulla.
- Sitten tarkastetaan, että pyörtynyt ei ole lyönyt päätään tai muuten loukannut itseään kaatuessaan.
- Kun pyörtynyt on herännyt kunnolla, voi yrittää selvitellä miksi hän pyörtyi. Häneltä voi kysyä millainen olo on ja kaipaisiko hän jotain, vaikka sokerimehua.
- On hyvä seurata rauhassa tilannetta, olla läsnä ja varmistaa, että pyörtynyt on turvassa.
Sihvo kertoo, että hätänumeroon tulee aina soittaa, jos huomaa pyörtyneessä sekavuutta, kasvojen puolieroja, neurologisia oireita tai muuta hälyttävää. Hätänumeroon soitetaan nopeasti myös, jos ihminen pyörtyy eikä herää.
Lähteet:
Duodecim-lehti: Pyörtyminen https://www.duodecimlehti.fi/duo93844
Terveyskirjasto: Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt https://www.terveyskirjasto.fi/spr00005/hengityksen-verenkierron-ja-tajunnan-hairiot
Terveyskirjasto: Pyörtyminen (synkopee) https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00069
Teksti: Jenni Kleemola
